Sisäilmaongelmiin puututtava asiallisesti ja nopeasti
Monessa kunnassa on paljon "sairastuneita" rakennuksia, eli esimerkiksi sellaisia asuntoja, työpaikkoja ja kouluja, joissa on vakavia sisäilmaongelmia, kuten homeiden tuottamia toksiineita. Homekoulut ja sisäilmaongelmat yleisemmin ovatkin nousseet kuntavaaliteemaksi monilla paikkakunnilla. Olen itse seurannut asiaa passiivisesti 10-15 vuotta, mutta vasta viime vuosina olen todella havahtunut asiaan, kun homeille ja muille vastaaville pahasti herkistyneiden kollegojen ja ystävien joukko on kasvanut yhä suuremmaksi. Itse en liene altistunut erityisemmin kuitenkaan toistaiseksi.
Yksi perinteinen ongelma on energiansäästötarpeiden johdosta liian tiiviiksi rakennetut pullotalot. Toinen helmasynti on ilmastoinnin vähentäminen vääriin aikoihin ja liian pitkiksi ajoiksi, jolloin haittoja syntyy eri mekanismeilla. Kolmas yleinen epäkohta on rakennusvirheet ja niiden myöhäinen havaitseminen. Tapausesimerkki Rantasalmelta: http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Kunnan-vuokra-asuntojen-kunto-huolestuttaa-J%C3%A4%C3%A4kaapin-alla-homekasvusto/931673?pwbi=3fdc91da6cefa6ab8820b52a5491d553
Korjausvelkaa on niin monessa kunnassa niin hirmuisesti, että ihmisten kärsimykset jatkunevat ikuisuuksiin, ellei toimintatapoihin tehdä radikaaleja muutoksia. On pitkällä aikavälillä suunnatonta taloudellista tuhlausta ja inhimillistä kärsimystä, että sisäilmaongelmissa ei varsinkaan julkisella puolella ole osattu kymmenien vuosien yhtenevistä tutkimustuloksista huolimatta toimia järkevästi ja ennaltaehkäisevästi kovinkaan laajasti.
Asiaa pahentaa se, että yhäkin homeongelmista valittaviin suhtaudutaan usein kuin luulotautisiin. Hypokondria selittää kuitenkin korkeintaan hyvin pienen osan oireilusta. Helposti vedotaan siihen, että mitään täsmällisiä ongelmia ei ole löytynyt; todellisuudessa esimerkiksi mittauksia ei osata tai haluta tehdä riittävällä tarkkuudella. Kun säästetään tutkimuskuluissa, ei yleensä löydetä niin selvää näyttöä, että päättäjät ja viranomaiset uskoisivat (samaa ongelmaa tuntuu olevan myös mm. kirkollisella puolella). Hieman tarkempi lisätutkimus voisi tuoda selvästi enemmän tietoa. Toisaalta uusiakin analyysi- ja tutkimusmenetelmiä tietysti kehitetään eikä kovin hyviä analyysimenetelmiä ole aina ollut käytettävissä.
OAJ:n työolobarometrin mukaan joka kolmannessa päiväkodissa, koulussa tai oppilaitoksessa on terveydelle haitallisia sisäilmaongelma. Onpa apulaisoikeusasiamieskin todennut, että rahapula ei saa lykätä homekoulun korjausta. On sentään suhteellisen laaja poliittinen ja yhteiskunnallinen yhteisymmärrys, että homekoulut on korjattava ja että muutkin vastaavat ongelmat on ratkaistava. Rahaa tarvitaan paljon, ja todennäköisesti joudutaan lainaamaan ulkopuolelta.
Homeongelmien korjaus on usein monimutkaista. Yksittäinen ihminen voi jonkin verran poistaa mikrobikasvustoja ja jo muodostuneita toksiineita otsonin ja kloorin avulla, mutta menetelmät ovat kalliita ja vaativat huolellisuutta. Varsinaisten rakennusvirheiden ja vaurioiden korjaaminen vaatii sitten huomattavasti enemmän rahaa. Remontit tuntuvat kuitenkin epäonnistuvan melko usein. Ehkä vanhan purku ja uusien tilojen oikeaoppinen rakentaminen olisikin kalleudestaan huolimatta pidemmän päälle kannattavampaa monessa tapauksessa.
MITÄ PITÄISI TEHDÄ?
Oireista valittavat on otettava vakavasti, ja aiempaa tarkempia tutkimuksia on tehtävä. Paljon on tieteellistä tietoa ja myös vertaistukea sekä yhdistyksiä. Olemassa oleva tieto on otettava laajempaan tarkasteluun. http://hometalkoot.fi/
Pahoin pelkään, että lisäksi joissakin tapauksissa mm. kunnallisiin asuntoyhtiöihin ja työpaikkoihin liittyy korruptiota, hyväveliverkostoja tai vähintäänkin yleistä vastuunpakoilua lyhytjänteisen budjettiajattelun ja osaoptimoinnin kirouksessa. Avoimuutta onkin merkittävästi lisättävä kaikissa kunnallisissa liikelaitoksissa ja toimielimissä.
Lainaan Satu Hassia: "Pitäisi lopettaa sellaiset rakentamisen, huollon ja siivouksen menetelmät, jotka aiheuttavat sairastumisia. Rakennusmateriaalit pitää säilyttää kuivina rakentamisen ajan. Ilmanvaihdon säädön ei pitäisi toimia on-off -periaatteella eli viikonlopuksi seis ja maanantaiaamuna päälle. Rutiinisiivouksessa tulisi luopua myrkyllisistä kemikaaleista.
Silloin kun sisäilmaongelma on käsillä, siihen pitää puuttua ajoissa. Vauriorakenteet pitää korjata kunnolla eikä yrittää ”säästää” puolivillaisilla korjauksilla.
Niille, jotka ovat sairastuneet sisäilmasta, kodin, koulun tai työpaikan, pitää antaa asianmukainen hoito ja se sosiaaliturva, joka sairastuneille Suomessa muutenkin kuuluu."
LISÄLUKEMISTA
Asiantuntijoilla erilaisia lähestymistapoja. Sairas rakennus -oireyhtymä ja muita kliinisen diagnostiikan kriteereitä homesairauksissa: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/09/02/homeallergian-hoito-jakaa-mielipiteita
Sisäilmaongelmien kustannukset mitataan miljardeissa – seuraava virhe on ehkä jo tehty
"– Arvioiden mukaan noin viidennes väestöstä on päivittäin tekemisissä sisäilmaoireita aiheuttavien altisteiden kanssa, Turun yliopiston työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus sanoo."
http://yle.fi/uutiset/3-8594561
Puurakentaminen voisi olla yksi osaratkaisu. Tuore esimerkki: Honkarakenteen päiväkodit.
http://hub.honka.fi/ideapankki/honkarakenne-toimittaa-34-hirsip%C3%A4iv%C3%A4kotia-suomeen
Korjataanko homekoulut? Puolueiden puheenjohtajat vastasivat
"- Kun koulujen rakennuttajia kilpailutetaan, kuntapäättäjät voisivat miettiä, pitäisikö rakennuttajalla olla vaikkapa 10-15 vuoden homeeton historia, jotta laatutekijästä tulee ykkönen, Sipilä pohti."
http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2352034
Homesairaat jäävät helposti sosiaaliturvan ulkopuolelle
(tämä artikkeli on tosin ongelmallinen, esim. kännykkäsäteilyn osalta)
http://m.iltalehti.fi/terveys/201703102200082490_tr.shtml
Sisäilmasairaudet pitää ottaa vakavasti
http://www.satuhassi.fi/2017/hometaloista-ja-sairastumisista/
Tarinoita sairastuneilta (pelkään sisäilmaongelmien alkavan olla jo nuorten syrjäytymiseen verrattava kansantaloudellinen ongelma)
http://www.homepakolaiset.fi/tarinat_17.html
Home on kylmien maiden (varsinkin Pohjoismaiden) erityisongelma, jota desinfiointianeet pahentavat. Etelän hatarissa, heikosti eritetyissä taloissa voi olla enemmän hometta, mutta vähemmän homeongelmia.
http://www.rakennuslehti.fi/2016/04/miksi-home-on-suomessa-muita-maita-yleisempi-ongelma/
Satu Hassi kirjoitti hiljattain kattavasti homeongelmista, tutkimusviitteistä, näytteenoton ongelmista ja vähättelevästä suhtautumisesta potilaisiin:
http://www.satuhassi.fi/2017/hometaloista-ja-sairastumisista/
Tieteellisiä tutkimuksia
Ei tuo ole mahdollista.
Suomessa kuntien rakennusvirastot valvovat rakentamista ja he ovat ammattilaisia.
Heitä on riittävästi ja yli tarpeen rakennusvolyymiin nähden.
Ilmoita asiaton viesti
Katkaistaan homeinen kehitys ja palataan rakentamiseen ennen vihreiden aikakautta.
Ilmoita asiaton viesti
Sisäilmaongelmista puhutaan paljon ja varmaan syystäkin. Syylliseksi leimataan huono rakentaminen, mutta en ole lukenut yhtään artikkelia, jossa on tutkittu rakennuksen talotekniikan käyttöä.
Väärin käytetty tai säädetty talotekniikka (ilmanvaihto/ilmastointi) ei kuivata rakenteita vaan saa ne kostumaan homeelle suotuisaksi kasvualustaksi.
Olisiko syytä tutkia myös talotekniikan osuutta homevaurioihin?
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, ilman muuta. Esim. nykykouluissa voi helposti unohtua suodattimen vaihtaminen iv-koneeseen, mikä sitten rasittaa rakenteita. Hyvä käytäntö olisi talonmiehen ottaminen takaisin koulujen henkilökuntaan. Hän tuntisi rakennukset ja osaisi huoltaakin niitä. Valitettavan usein säädetään ilmastointi pois päältä tai liian pienelle ilta- ja yöaikaan energian säästämiseksi. Onneksi taajuusmuuttajat ovat tulossa avuksi ilmastoinnin monipuolisemmaksi säätämiseksi, kun lämmön talteenotto on monesti liian kallista.
Ilmoita asiaton viesti
juu…… ja sisäilmaongelmat olisi opittava erottamaan sisäilmapiiriongelmista.
Ilmoita asiaton viesti
Tärkeätä asiaa! Kaupunkien toimitilapalvelut ympäri maata ovat vaikeuksissa näiden kanssa. On energiatehokkuusvaatimukset, esim. ilmanvaihdon sammuttaminen todella säästää rahaa, kun puhaltimet eivät pyöri ja tuloilmaa ei lämmitetä. Pitemmällä aikavälillä menetetään säästöt ja saadaan vielä maksaa moninkertaisesti siäilmaongelmien takia. Sitten pitäisi pitää tilat kaikille käyttäjille ei pelkästään terveellisina vaan miellyttävinä. Tämä on jo mahdoton tehtävä. Aina löytyy joku tavalla tai toisella oirehtiva. Lisäksi operoidaan rajallisilla resursseilla. Kun joku kohde vaatii yllättäen ennakoitua enemmän rahaa, se on muualta pois. Esim. rakennusten ennakoivasta kunnossapidosta, jolla voitaisiin pitemmällä aikavälillä ehkäistä sisäilmaongelmia. Kierre on valmis.
Yksi hankaluuson se, että sisäilmaongemat kehittyvät salakavalasti ja hitaasti ja räjähtävät sitten silmille. Syitä on paljon erilaisia. Emme välttämättä tänään osaa ennakoida, mitkä asiat joskus voisivat aiheuttaa sisäilmaongelmia.
Ilmoita asiaton viesti
Homeongelmien torjumisesta muutamia lisälinkkejä:
”Taloihin pitäisi nytkin saada vastaavanlaiset kyltit, joissa kerrottaisiin, kuka rakennuksen on suunnitellut ja rakentanut. Kuka on tehnyt lvi-asennukset, kirvesmiestyöt ja laatoitukset ja kuka rakentamista ja asennuksia on valvonut. Nimet kunniataulussa olisivat kaikkien nähtävillä, Hiltunen ehdottaa.
Hiltusen mukaan rakentamisen laatu ei parane normein eikä asetuksin vaan niin, että kukin hankkeen eri vaiheisiin osallistunut on ylpeä omasta työstään.”
http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001825870.html
USA:ssa ja Englannissa myös puhutaan kosteusongelmista:
https://www.epa.gov/mold/mold-and-indoor-air-quali…
http://www.nacpatients.org.uk/
Ilmoita asiaton viesti
Hassi kirjoitti sisäilmaongelmista taas heinäkuussa. Kannattaa lukea myös kommentit. http://satuhassi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240003-h…
Ilmoita asiaton viesti